Ajankohtaista johdon ja hallitusten palkitsemisesta
Reward Agencyn ensimmäinen tutkimusraportti on tilattavissa. Analysoin pörssiyhtiöiden julkaisemat johdon palkitsemistiedot keväältä 2015 ja tulokset ovat mielenkiintoisia. Palkitsemisen raportoinnin laatu on parantunut vuosien varrella, mutta parannettavaa on edelleen paljon. Suurin osa yrityksistä raportoi palkitsemisesta melko hyvin. Tyypillisesti pörssiyhtiö raportoi sitä paremmin, mitä suurempi ja kansainvälisempi se on. Kymmenessä suomalaisessa pörssiyhtiössä palkka- ja palkkioselvitys oli keväällä 2015 laadultaan ja sisällöltään erinomainen. Noin kymmenessä pörssiyhtiössä raportointi johdon palkoista ja palkkioista on puolestaan erittäin puutteellista.
Johdon palkitsemisen taso suomalaisissa pörssiyhtiöissä on pysynyt ennallaan viimeiset 5-6 vuotta. Tähän on ollut syynä mm. yritysten kustannusleikkaukset, sääntelyn kiristyminen, epävarma yleinen taloudellinen tilanne ja johdon palkitsemisen kohtaama negatiivinen julkisuus. Palkankorotukset ovat olleet maltillisia eikä viime vuosi tehnyt poikkeusta.
Pörssiyhtiöistä 93 prosentilla on ylimmälle johdolle suunnattu lyhyen aikavälin kannustinohjelma. Kannustinpalkkiomahdollisuuksissa ei ole tapahtunut muutosta viimeisiin vuosiin. Lyhyen aikavälin maksimipalkkio oli vuonna 2014 toimitusjohtajatehtävissä keskimäärin 60 % kiinteästä vuosipalkasta ja muissa johtoryhmätehtävissä 50 % vuosipalkasta. Taloudellisista mittareista ylivoimaisesti yleisin raportoitu lyhyen aikavälin mittari on liikevoitto eri muodoissa. Yleisiä mittareita olivat myös liikevaihto ja kassavirta.
Pörssiyhtiöistä 75 prosenttia käyttää pitkän aikavälin kannustinohjelmia. Yli 50 % vuonna 2014 käytössä olleista ohjelmista oli suoritusperusteisia osakeohjelmia ja noin 30 % optio-ohjelmia. Tyypillisimmät pitkän aikavälin mittarit olivat liikevoitto, osakekohtainen tulos, liikevaihto, osakkeen kokonaistuotto ja erilaiset strategiset mittarit. Julkistettuihin tietoihin perustuen maksimipalkkiomahdollisuus oli johtotehtävissä keskimäärin 100–110 % kiinteästä vuosipalkasta. Pitkän aikavälin ohjelmien tyypillinen kesto on kolme vuotta. Ainoastaan 15 % ohjelmista on kestoltaan 5-6 vuotta.
Johdon lakisääteistä eläketurvaa täydentää maksu- ja etuusperusteisilla lisäeläkkeillä noin 45 % pörssiyhtiöistä. Maksuperusteisen lisäeläkkeen kustannus on toimitusjohtajatehtävissä keskimäärin 22 % vuosipalkasta ja muissa johtoryhmätehtävissä 13 % vuosipalkasta. Eläkeikä vaihtelee 60–65 vuoden välillä, tyypillisimmän eläkeiän ollessa 63 v.
Kevään 2015 yhtiökokouksissa nostettiin hallituspalkkioita 25 yhtiössä. Mediaanitasolla ei tapahtunut muutoksia, mutta hallituspalkkioiden keskiarvo nousi noin 1.5 %. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkion mediaani on 49 000 euroa, varapuheenjohtajan 30 000 euroa ja jäsenen 24 000 euroa. Kaksi kolmasosaa pörssiyhtiöistä maksaa vuosipalkkion lisäksi erillisen kokouspalkkion. Pörssiyhtiöistä 60 % maksaa koko vuosipalkkion rahana ja 40 % sekä osakkeina että rahana.
Ilmainen tutkimusraportti on tilattavissa julkaisut-sivulta. Otan raportista mielelläni palautetta vastaan.
Kesäisin terveisin,
Samuli
Avainsanat: hallituspalkkio, johdon palkitseminen, kannustin, kannustinjärjestelmä, kokouspalkkio, lisäeläke, optio, osakeohjelma, palkkio